Useita syytöksiä: Näin WELT ja BILD ovat valehdelleet teille kansalaisjärjestöistä

Se on nyt virallista, mustaa valkoisella: Axel-Springer-lehdet WELT ja BILD ovat useaan otteeseen häikäilemättä harhauttaneet lukijoitaan. Saksan lehdistöneuvosto, vapaaehtoisen lehdistön itsetarkastuksen korkeimman elimen, on antanut useita huomautuksia oikeistolaisille medioille – useista törkeistä vääräkuvauksista kansalaisjärjestöistä. WELT on tehnyt valituksen ja se on nyt hylätty. Nämä eivät ole harmittomia yksittäistapauksia. Tietojen vääristely kuten WELT:n on osa orchestroitua kampanjaa vastaan kansalaisjärjestöjä – tavoitteena on vaientaa kriittinen julkisuus. Juuri nyt liittokansleri Karin Prien vaati, että 200 kansalaisjärjestöä leikataan rahoista – ei sattumalta WELT:n haastattelussa. Nämä valheet on tarkoitettu vaientamaan kriittiset vastalauseet.

Hirvittävän huono journalismi: WELT oli jo kumottu ennen kuin se toi esiin feikkinsä

Alkuun: WELT väitti kesäkuussa 2025, että EU-komissio olisi maksanut ympäristöjärjestöille salaisissa sopimuksissa lobbaustyöstä ilmastonsuojelun hyväksi, tarkoituksenaan torpedoida hiilivoimaa ja sabotoida kauppasopimuksia. Suuri juttu, väitetty skandaali. Mutta: tarina oli kuten niin usein WELT:ssä, vain röyhkeää propagandaa.

Salaisia sopimuksia ei ollut, ei ollut maksettuja lobbausprojekteja, ei ostettuja aktivisteja. Oli vain normaaleja rahoitushakemuksia, jotka järjestöt itse olivat tehneet – kuten julkisessa rahoituksessa on ollut tapana vuosikymmeniä. EU-komissio ei ollut palkannut ketään, eikä WELT:n raportoinnissa ollut edes mainittu, että ympäristöjärjestöt olisivat saaneet rahaa.

Tosiasiatarkistus: WELT levitti vain röyhkeästi väärää tietoa

WELT väitti – varokaa, nyt tulee väärää tietoa – että EU-komissio olisi käyttänyt salaisia sopimuksia ja verorahoja sitouttaakseen ympäristöjärjestöjä lobbaamaan ja jopa haastamaan oikeuteen "kutsumalla" komissiota, pyrkien ajamaan läpi tiettyjä "vihreitä" ilmastonsuojelutavoitteita. Konkreettisesti WELT väitti, että Brysselin virkamiehet olisivat sopineet aktivistien kanssa yksityiskohtaisesti, jotta EU:n ilmastopolitiikkaa voitaisiin vakuuttaa – ja vastineeksi miljoonia euroja verorahoja olisi siirretty järjestöille. Jopa yksittäiset järjestöt olisivat saaneet jopa 700 000 € vuodessa.

Väitetään – jälleen kerran: tämä ei pidä paikkaansa! – että esimerkiksi ympäristöoikeusjärjestö ClientEarth haastaisi EU:n rahalla saksalaisia hiilivoimaloita, ja että "taloudellisia ja oikeudellisia riskejä" olisi asetettu voimaloiden omistajille (tästä olisi maksettu 350 000 €). Friends of the Earth Europe olisi WELT:n mukaan jopa palkattu vastustamaan Mercosur-vapaakauppasopimusta. Sillä välin muut ryhmät olisivat saaneet rahaa EU-politiikan vaikuttamiseen. Lyhyesti: EU-komissio olisi salaa maksanut aktivisteille kampanjoista yrityksiä ja epäsuosittua politiikkaa vastaan – näin väittää WELT:n valheellinen narratiivi. ClientEarth on jopa haastanut komission itse. Paljon tästä "hallitusläheisestä".

Luotettavat mediat kuten Süddeutsche Zeitung ja ZEIT olivat jo kumonneet väitteet ennen kuin WELT oli tehnyt niistä uutisia. Ironista kyllä, myös Politico – WELT:n amerikkalainen sisarlehti Axel Springeriltä – oli jo aiemmin todennut, että

Tässä totuus WELT:n feikistä:

Politico (ja muut) näki ja analysoi 28 sopimusta EU-komission ja järjestöjen välillä, ja löysi (jo helmikuussa 2025 – kuukausia ennen WELT:n tekstiä!) ettei ollut mitään todisteita siitä, että komissio olisi maksanut vihreille ryhmille lobbaustyöstä. Dokumentit osoittavat, että komissio jakaa laillisesti enintään 700 000 € vuodessa ympäristöjärjestöille – mutta yleiskustannusavustuksina, ei tiettyihin projekteihin sidottuina.

Vastaavat tukiohjelmat (LIFE-ohjelma) oli jo virallisesti hyväksytty Euroopan parlamentissa vuonna 2020 ja ne ovat julkisia. Tavoitteena on antaa ääniä kansalaisyhteiskunnalle Brysselissä, sillä EU-lainsäädäntöön liittyvissä lobbarisodissa taloudelliset intressit ja suuret budjetit ovat usein vahvoilla. Mikään näistä käytännöistä ei ole "hämärää" tai salassa pidettävää: Tukiehdot ovat läpinäkyviä. Eikä missään vaadita, että järjestöt noudattaisivat komission linjaa tai työskentelisivät komission toimeksiannosta parlamentaarikoiden kanssa.

Järjestöt joutuvat kuitenkin julkisesti esittämään suunnitelmansa vuodelle – mutta tämä työohjelma kirjoitetaan itse järjestöjen toimesta, ei komission. Ei ole sensuuria tai ohjeistusta. Jokaisessa sopimuksessa on jopa  disclaimer, jossa todetaan, että järjestön esittämät näkemykset eivät välttämättä vastaa EU:n mielipiteitä. Lyhyesti: WELT vain toisti vanhan oikeistolaisen salaliittotarinan.

Kaikki tuetut järjestöt ovat julkisia

Väite läpinäkymättömyydestä pysyy. Todellisuudessa Euroopan tilintarkastustuomioistuin huomautti huhtikuussa 2025, että EU:n sopimukset järjestöjen kanssa ovat osittain sekavia – se vaati selkeämpiä tietoja siitä, mihin summiin ja mihin tarkoituksiin rahaa on käytetty . Mutta myös tilintarkastustuomioistuin ei löytänyt merkkejä siitä, että komissio tukisi vain hallitusmyönteisiä tai linjassa olevia järjestöjä.

Vastoin: Kaikki tuetut järjestöt ja niiden summat ovat julkisesti nähtävissä. Projektien valinta tapahtuu julkisilla tarjouskilpailuilla ja selkeillä kriteereillä (järjestön on esimerkiksi oltava voittoa tavoittelematon, puolueista ja suuryrityksistä riippumaton ja EU-alueella aktiivinen). Arvioinnista vastaavat toimeenpanevat virastot kuten ilmastonsuojeluvirasto CINEA – ei itse komissio – ja lopuksi avustukset tarkistetaan ja auditoidaan säännöllisesti. "Salainen" tai "epäselvä" ei näytä tältä.

Järjestöt joutuvat kuitenkin julkisesti esittämään suunnitelmansa vuodelle – mutta tämä työohjelma kirjoitetaan itse järjestöjen toimesta, ei komission. Ei ole sensuuria tai ohjeistusta. Jokaisessa sopimuksessa on jopa  disclaimer, jossa todetaan, että järjestön esittämät näkemykset eivät välttämättä vastaa EU:n mielipiteitä. Lyhyesti: WELT vain toisti vanhan oikeistolaisen salaliittotarinan.

Kaikki tuetut järjestöt ovat julkisia

Väite läpinäkymättömyydestä pysyy. Todellisuudessa Euroopan tilintarkastustuomioistuin huomautti huhtikuussa 2025, että EU:n sopimukset järjestöjen kanssa ovat osittain sekavia – se vaati selkeämpiä tietoja siitä, mihin summiin ja mihin tarkoituksiin rahaa on käytetty . Mutta myös tilintarkastustuomioistuin ei löytänyt merkkejä siitä, että komissio tukisi vain hallitusmyönteisiä tai linjassa olevia järjestöjä.

Vastoin: Kaikki tuetut järjestöt ja niiden summat ovat julkisesti nähtävissä. Projektien valinta tapahtuu julkisilla tarjouskilpailuilla ja selkeillä kriteereillä (järjestön on esimerkiksi oltava voittoa tavoittelematon, puolueista ja suuryrityksistä riippumaton ja EU-alueella aktiivinen). Arvioinnista vastaavat toimeenpanevat virastot kuten ilmastonsuojeluvirasto CINEA – ei itse komissio – ja lopuksi avustukset tarkistetaan ja auditoidaan säännöllisesti. "Salainen" tai "epäselvä" ei näytä tältä.

Järjestöt joutuvat kuitenkin julkisesti esittämään suunnitelmansa vuodelle – mutta tämä työohjelma kirjoitetaan itse järjestöjen toimesta, ei komission. Ei ole sensuuria tai ohjeistusta. Jokaisessa sopimuksessa on jopa  disclaimer, jossa todetaan, että järjestön esittämät näkemykset eivät välttämättä vastaa EU:n mielipiteitä. Lyhyesti: WELT vain toisti vanhan oikeistolaisen salaliittotarinan.