Robottikäyttöiset lannoitetut juurikasvit ovat yleistymässä luomutuotannossa

Økologisk Nu

Robotteja on käytetty useiden vuosien ajan ekologisessa kasvinviljelyssä ympäri maata, erityisesti sokerijuurikkaiden ja rehujuurikkaiden viljelyssä. Tulokset ovat vaihdelleet, ja kapasiteetti ei ole aina ollut tyydyttävä. Lopputulos on toisinaan ollut odotettua huonompi. Hyvän itämisen ja optimaalisen järjestelmän toiminnan ansiosta tulokset ovat kuitenkin hyviä. Pienet jatkuvat parannukset näyttävät tänä vuonna tuovan järkeviä rehujuurikasmetsiä, joissa on paljon hyvin juurtuneita juurikasveja ja kohtuullinen rikkakasvien torjunta. Tanskassa robotipohjainen juurikasvien viljely on lisääntynyt voimakkaasti, erityisesti ekologisten sokerijuurikkaiden ja rehujuurikkaiden osalta. Esimerkkinä ovat Farmdroid-robotit, joita käytetään muun muassa Tjele Gödessä. Tässä on investoitu viiteen aurinkopaneelilla toimivaan robottiin, jotka hoitavat kylvön ja rikkakasvien poiston rehujuurikasveille, jokainen kapasiteetiltaan jopa 20 hehtaaria. Robotit kylvävät GPS:n avulla ja pitävät pellot rikkakasveista vapaana sekä rivien välissä että rivien sisällä, kunnes juurikasvit voivat kilpailla rikkakasvien kanssa. Tanskassa toimii yhteensä noin 50 Farmdroid-robotia, sekä itäisessä Tanskassa ekologisessa sokerijuurikkaanviljelyssä että rehujuurikasvien viljelyssä eri puolilla maata. Aurinkopaneelien lisäksi on kehitteillä muita teknologioita. Testauksessa on muun muassa traktoriin kiinnitettyjä robotteja, jotka käyttävät kamerateknologiaa juurikasvien tunnistamiseen ja tarkkaan rikkakasvien poistoon – tehtävään, joka muuten vaatisi paljon manuaalista työtä. Näissä robotit eivät kylvä, vaan ne hoitavat vain tarkat rikkakasvien poiston. Ne on asennettu traktoriin, joka seuraa omaa rataa ja voi käytännössä ajaa ilman kuljettajaa. ØkologiRådgivning Danmark osallistuu asiantuntijaneuvonantajana GUDP:n alaisessa 'CropCut'-hankkeessa. Siinä käytetään traktoriin kiinnitettyä konetta, joka voi työskennellä nopeammin kuin aurinkopaneelilla varustetut robotit, muun muassa leveyden ja traktorin voimansiirron ansiosta, mikä moninkertaistaa kapasiteetin. Tämän koneen toinen etu on, että siihen voidaan kylvää suuri siemenmäärä, ja se voi itse harventaa juurikasveja, jos itäminen on ollut hyvä. Kuitenkin kokemukset osoittavat, että ongelmia on edelleen: huono siemenmateriaali ja juurikasvien sairaudet ovat aiheuttaneet ongelmia, ja joissain paikoissa rikkakasvit ovat ottaneet vallan. Lisäksi tarvitaan edelleen ohjelmistojen hienosäätöä, jotta rikkakasvien torjuntakärki reagoi nopeasti ja tarkasti samalla, kun työnopeus on korkea. Onnistuttaessa kapasiteetti voi paljon ylittää nykyiset noin 20 hehtaaria, joita aurinkopaneelilla varustetut robotit saavuttavat. Esimerkiksi 12-rivinen traktoriin kiinnitetty kone, kuten Robovator, voi ajaa vähintään neljä–viisi km tunnissa, mikä tarkoittaa useiden satojen hehtaarien kapasiteettia per robotti. Koska juurikasvit ovat myös erittäin haluttu kasvi ekologisessa maidontuotannossa, tulevaisuudennäkymät ovat lupaavat sekä roboteille että rehujuurikasveille. Viime aikoina on myös kehitetty robotteja, jotka voivat osua rikkakasvien kasveihin laser-säteen avulla kuvantunnistuksen perusteella, mikä mahdollistaa kohdennetumman ja lempeämmän rikkakasvien torjunnan. Yhteenvetona voidaan todeta, että kehitys jatkuu edelleen – myös muiden rivikasvien kuin juurikasvien osalta. Johtopäätös on selvä: robotit ovat tulleet jäädäkseen, ja tulevaisuudessa ne tulevat olemaan entistä tarkempia, joustavampia, tehokkaampia ja suuremman kapasiteetin omaavia.

Af: Martin Carlsen, planterådgiver, ØkologiRådgivning Danmark

Robotteja on useiden vuosien ajan käytetty sokerijuurikkaiden istutukseen ja hoitoon ekologisessa kasvinviljelyssä ympäri maata. Sekä sokerijuurikkaat että rehujuurikkaat on viljelty hieman vaihtelevin tuloksin. Kapasiteetti ei ole aina ollut tyydyttävä, ja lopputulos on toisinaan ollut odotuksia alhaisempi.

Kun itäminen on hyvä ja järjestelmät toimivat optimaalisesti, tulokset ovat kuitenkin hyviä. Pienet parannukset, jotka jatkuvasti kehittyvät, vaikuttavat tänä vuonna tuottavan järkeviä rehujuurikenttiä, joissa on paljon hyvin juurtuneita juurikasveja ja kohtuullinen rikkakasvien torjunta.

Tanskassa robottipohjaisen juurikasvien viljelyn alueet ovat kasvaneet voimakkaasti, erityisesti ekologisten sokerijuurikkaiden osalta, mutta myös rehujuurikkaissa. Esimerkkinä ovat Farmdroid-robotit, joita käytetään muun muassa Tjele Gödessä.

Tässä on investoitu viiteen aurinkokennoilla toimivaan robottiin, jotka hoitavat kylvön ja rikkakasvien poiston rehujuurikasveista, jokainen kapasiteetiltaan jopa 20 hehtaaria. Robotit kylvävät GPS:n avulla ja pitävät kentät rikkakasveista vapaana sekä rivien välissä että rivien sisällä, kunnes juurikasvit voivat kilpailla rikkakasvien kanssa. Suomessa toimii yhteensä jopa noin 50 Farmdroid-robotia, sekä ekologisessa sokerijuurikkaiden tuotannossa Itä-Suomessa että rehujuurikkaiden viljelyssä ympäri maata.

Aurinkokennoilla toimivien ratkaisujen lisäksi on kehitteillä muita teknologioita. Testauksessa ovat muun muassa traktorin vetämät robotit, jotka käyttävät kameratekniikkaa juurikasvien tunnistamiseen ja tarkkaan rikkakasvien poistoon – tehtävään, joka muuten vaatisi paljon manuaalista työtä.

Tässä robotti ei hoida kylvöä, vaan ainoastaan tarkkaa rikkakasvien poistamista. Se on asennettu traktoriin, joka pitää itse uran ja voi käytännössä ajaa ilman kuljettajaa.

ØkologiRådgivning Danmark osallistuu asiantuntijaneuvonantajana hankkeeseen 'CropCut' GUDP:n alaisuudessa. Siellä traktori vetää konetta, joka voi työskennellä nopeammin kuin aurinkokennoilla toimivat robotit, muun muassa leveyden ja traktorin voimansiirron ansiosta, mikä moninkertaistaa kapasiteetin.

Toinen tämän koneen etu on, että siihen voidaan kylvää suuri siemenmäärä, jonka jälkeen kone itse voi harventaa juurikasveja, jos itäminen on ollut hyvä. Kuitenkin kokemukset osoittavat, että edelleen on haasteita: huono siemenmateriaali ja juurikasvien sairaudet ovat aiheuttaneet ongelmia, jolloin paikoin rikkakasvit ottavat vallan.

Lisäksi tarvitaan edelleen hienosäätöä ohjelmoinnissa, jotta rikkakasvien poistokärki reagoi nopeasti ja tarkasti samalla, kun työnopeus on korkea. Onnistuttaessa kapasiteetti voi paljon ylittää nykyiset noin 20 hehtaaria, jotka aurinkokennoilla toimivat robotit saavuttavat. Esimerkiksi 12-rivinen traktorin vetämä kone, kuten Robovator, voi ajaa vähintään neljä–viisi km tunnissa, mikä antaa kapasiteetin useille sadoille hehtaareille per robotti.

Koska juurikasvit ovat myös erittäin toivottu kasvi ekologisessa maidantuotannossa, on suuri tulevaisuus näköpiirissä sekä roboteille että rehujuurikasveille. Äskettäin on myös kehitetty robotteja, jotka voivat osua rikkakasvien kasveihin laser-säteen avulla kuvantunnistuksen perusteella, mikä pitäisi tarjota tarkempaa ja lempeämpää rikkakasvien torjuntaa kasvustossa.

Lyhyesti sanottuna kehitys jatkuu edelleen – myös muiden rivikasvien kuin juurikasvien osalta. Yhteenvetona voidaan todeta: robotit ovat tulleet jäädäkseen, ja ne tulevat olemaan entistä tarkempia, joustavampia, tehokkaampia ja suuremman kapasiteetin tulevaisuudessa.