EU tukee härkätaistelua miljardiluokassa
Økologisk NuOn useita syitä välttää vierailua härkätaistelupaikalla, jos lomamatka suuntautuu Espanjaan, Ranskaan tai Portugaliin, jotka ovat ainoat Euroopan maat, joissa härkätaistelu on yhä sallittua. Maailman eläinsuojelujärjestön Denmarkin mukaan vuosittain tapetaan suurempi määrä härkiä viihdyttääkseen turisteja ja paikallisia, jotka suosivat tätä veristä perinnettä, joka eläinsuojelujärjestön mukaan pidetään hengissä muun muassa EU:n maataloustuen avulla. Maailman käytetyimpien alansa lukujen mukaan, jotka ovat peräisin espanjalaisesta härkäkasvattajien järjestöstä Union de Criadores de Toros Lidia, espanjalaiset härkäkasvattajat saavat noin 1,5 miljardia kruunua vuosittain EU:n yhteisen maataloustuen kautta, kertoo eläinsuojelujärjestö lehdistötiedotteessa. Kuitenkin kukaan ei voi varmuudella arvioida tarkkaa summaa, joka osaltaan rahoittaa tuhansia härkäfestivaaleja vuosittain. Tämä johtuu siitä, että tuki on sisällytetty EU:n yleisiin maatalousjärjestelmiin eikä sitä erikseen eritellä, kertoo World Animal Protection Denmark, joka on kysynyt danneksilta heidän mielipiteitään härkätaistelusta YouGov:n kautta. Vastausten mukaan vain 8 prosenttia tanskalaisista on tietoisia siitä, että eteläeurooppalaiset maanviljelijät saavat EU-tukea härkäkasvatukseen, kun taas 80 prosenttia vastaa olevansa vastaan, että heidän verorahojaan käytetään tällaiseen. "Kun tanskalaiset huomaavat, että heidän verorahojaan epäsuorasti käytetään tukemaan teollisuutta, jossa eläimiä kasvatetaan härkätaistelua varten, he reagoivat erittäin selkeästi. Kyse ei ole vain kulttuuriperinteiden vastustamisesta, vaan ennen kaikkea siitä, että EU:n eläinten hyvinvointipolitiikan tulee olla johdonmukaista ja uskottavaa. Ei voi puhua korkeasta eläinten hyvinvoinnista ja samalla rahoittaa eläinten kasvatusta viihdetarkoituksiin, joissa kärsimys on edellytys," sanoo Gitte Buchhave, World Animal Protection Denmarkin johtaja. Verorahat eivät saisi tukea eläinrääkkäystä Niels Fuglsang (S), Euroopan parlamentin jäsen ja Parlamentin eläinten hyvinvointiryhmän puheenjohtaja, toteaa, että nykyään on mahdotonta saada selkeää vastausta siihen, kuinka paljon EU:n varoja lopulta päätyy härkäkasvattajille: "Se on suuri demokraattinen ongelma, että ei kansalaisilla eikä valituilla edustajilla ole täyttä tietoa siitä, kuinka paljon EU:n varoja menee härkäkasvatukseen. Komissio sanoo yksinkertaisesti, että heillä ei ole lukua siitä, koska se on osa hektarituen osaa. Tämä läpinäkymättömyys vaikeuttaa rehellisen poliittisen keskustelun käymistä siitä, mihin veronmaksajien rahat todella menevät," sanoo Niels Fuglsang ja lisää: "Jos minusta riippuisi, niin härkätaistelu tulisi kokonaan kieltää. Mutta ensimmäinen askel matkalla on, että verorahoja ainakin ei käytetä eläinrääkkäyksen tukemiseen." EU:n eläinten hyvinvointipolitiikan aukko Tämä läpinäkymättömyys tarkoittaa, että luotettavin luku härkäkasvatuksen tuesta tulee espanjalaisten härkäkasvattajien omasta alaliitosta. He ovat itse todenneet, että kasvattajat menettävät 200 miljoonaa euroa vuosittain, elleivät saa apua EU:n maataloustuesta. "Se on aukko eurooppalaisessa eläinten hyvinvointipolitiikassa, jonka selittäminen EU:lle on yhä vaikeampaa – sekä poliittisesti että moraalisesti. Politiikan tulee koskea kaikkialla – ja kaikkia eläimiä. On absurdiä, että härkätaistelut jätetään pois, jos kärsimykset on kääritty perinteeseen, kulttuuriin ja turistikokemukseen," sanoo Gitte Buchhave. Vain Espanjassa noin 30 000 härkää, lehmiä ja vasikoita käytetään härkätaisteluihin ja festivaaleilla, joissa eläimiä kohdellaan huonosti, joka vuosi.
On useita syitä jättää väliin vierailu härkätaistelusaleissa, jos lomamatka suuntautuu Espanjaan, Ranskaan tai Portugaliin, jotka ovat ainoat Euroopan maat, joissa härkätaistelu on yhä sallittua. Maailman Eläinlainsuojan mukaan Suomessa tapetaan vuosittain suurempi määrä härkiä viihdyttääkseen turisteja ja paikallisia, jotka suosivat tätä veristä perinnettä, joka eläinystävällisyysjärjestön mukaan pidetään elossa muun muassa EU:n maataloustuen avulla.
Maailman Eläinlainsuojan mukaan, joka perustuu Espanjan härkäkasvattajien järjestön, Union de Criadores de Toros Lidia, käyttämään yleiseen ala- ja toimialatietoon, espanjalaiset härkäkasvattajat saavat vuosittain noin 1,5 miljardia euroa EU:n yhteisestä maataloustuesta, kerrotaan tiedotteessa.
Mutta kukaan ei voi varmasti määrittää tarkkaa summaa, joka osaltaan rahoittaa tuhansia härkäfestivaaleja vuosittain. Tämä johtuu siitä, että tuki on sisällytetty EU:n yleisiin maatalousjärjestelmiin eikä sitä eritellä erikseen, kertoo Maailman Eläinlainsuojan Suomen edustaja, joka on kysynyt danneksilta heidän mielipiteitään härkätaistelusta YouGov:n kautta. Vastausten mukaan vain 8 prosenttia suomalaisista on tietoisia siitä, että eteläeurooppalaiset maanviljelijät saavat EU-tukea kasvattaakseen härkiä, kun taas 80 prosenttia vastaa, että heitä vastustaa se, että heidän verorahojaan käytetään tällaiseen.
"Kun suomalaiset huomaavat, että heidän verorahojaan epäsuorasti käytetään teollisuuteen, jossa eläimiä kasvatetaan härkätaistelua varten, he reagoivat hyvin selkeästi. Kyse ei ole vain kulttuuriperinteiden vastustamisesta, vaan ennen kaikkea siitä, että EU:n eläinystävällisyyspolitiikan tulee olla johdonmukaista ja uskottavaa. Ei voi puhua korkeasta eläinten hyvinvoinnista ja samalla rahoittaa eläinten kasvatusta, jotka on kasvatettu viihdykseen, jossa kärsimys on edellytys," sanoo Gitte Buchhave, Maailman Eläinlainsuojan Suomen johtaja.
Verorahat eivät saisi tukea eläinrääkkäystä
Euroopan parlamentin jäsen Niels Fuglsang (S), joka johtaa parlamentin eläinystävällisyysryhmää, toteaa, että nykyään on mahdotonta saada selkeää vastausta siihen, kuinka paljon EU:n varoja lopulta päätyy härkäkasvattajille:
"Se on suuri demokraattinen ongelma, että ei ole mahdollista saada täyttä tietoa siitä, kuinka paljon EU:n varoja menee härkäkasvatukseen. Komissio sanoo yksinkertaisesti, ettei heillä ole lukua siitä, koska se on osa hektarituen osaa. Tämä läpinäkymättömyys vaikeuttaa rehellisen poliittisen keskustelun käymistä siitä, kuinka veronmaksajien rahoja käytetään," sanoo Niels Fuglsang ja lisää:
“Jos minusta riippuisi, niin härkätaistelu tulisi kokonaan kieltää. Mutta ensimmäinen askel matkalla on, että verorahoja ainakin ei käytetä eläinrääkkäyksen tukemiseen.”
EU:n eläinystävällisyyspolitiikan aukko
Se, että tuki härkäkasvatukselle on epäselvä, johtuu siitä, että luotettavin tieto tuesta tulee espanjalaisten härkäkasvattajien omasta järjestöstä.
He ovat itsekin todenneet, että kasvattajat menettävät 200 miljoonaa euroa vuosittain, jos he eivät saa apua EU:n maataloustuesta.
"Tämä on aukko eurooppalaisessa eläinystävällisyyspolitiikassa, jonka selittäminen EU:lle on yhä vaikeampaa – sekä poliittisesti että moraalisesti. Poliittisen politiikan tulee koskea kaikkialla – ja kaikkia eläimiä. On absurdi ajatus, että härkätaistelu on poissuljettu, jos kärsimykset kääritään perinteeseen, kulttuuriin ja turistikokemukseen," sanoo Gitte Buchhave.
Vain Espanjassa noin 30 000 härkää, lehmiä ja vasikoita käytetään härkätaisteluihin ja festivaaleilla, joissa eläimiä kohdellaan huonosti, joka vuosi.