Bosnia ja Hertsegovina EU-polku: ehdokkuustilanteen optimismista 113 epäonnistuneeseen lupaukseen

Euroopan unionin jäsenyys on pitkään ollut yksi Bosnia ja Hertsegovinan (BiH) ensisijaisista ulkopoliittisista tavoitteista. Maan sitoutuminen eurooppalaiseen integraatioon juontaa juurensa sekä poliittisista että taloudellisista syistä. Bosnia ja Hertsegovinan eurooppalainen näkymä vahvistettiin virallisesti Thessalonikin huippukokouksessa vuonna 2003, jolloin unioni vahvisti, että Länsi-Balkanin (WB) tulevaisuus sijaitsee EU:n puitteissa. Helmikuussa 2016 BiH jätti virallisesti hakemuksensa jäsenyyteen, ja joulukuussa 2022 Euroopan neuvosto myönsi maalle virallisen ehdokastatuksen.

Yleisön optimismi

Toive liittyä EU:hun nauttii myös laajaa kansalaisten tukea. Euroopan integraatiosta tehdyn julkisen mielipidetutkimuksen mukaan 71,2 prosenttia kansalaisista kannattaa BiH:n liittymistä EU:hun. Vastaajat yhdistävät jäsenyyden useimmiten suurempiin taloudellisiin mahdollisuuksiin, liikkumisvapauteen, parempiin elinolosuhteisiin ja vahvempaan institutionaaliseen hallintoon. Tällaiset tukitasot osoittavat, että eurooppalainen integraatio pysyy yhtenä harvoista strategisista tavoitteista, jotka voivat saada laajaa konsensusta maan väestön keskuudessa. Tämän seurauksena ehdokastason myöntäminen loi merkittävää optimismia uudistusten kiihtymisestä ja Bosnia ja Hertsegovinan lähettämisestä kohti täyttä EU-jäsenyyttä.

Vaikka julkinen ajatteli, että ehdokastason euforia voisi johtaa vastuullisuuden lisääntymiseen ja nopeampaan pääsyyn unioniin, todellisuus oli kaukana siitä. Vaikka Euroopan neuvosto päätti maaliskuussa 2024 avata liittymiskeskustelut BiH:n kanssa, tämä päätös oli jatkumoa korostukselle, että on tärkeää toteuttaa neljätoista keskeistä prioriteettia, jotka Euroopan komissio tunnisti vuonna 2019. Erityistä huomiota kiinnitettiin alueisiin kuten oikeusvaltio, demokraattiset instituutiot, julkisen hallinnon uudistus ja korruption vastainen taistelu. Näiden vaatimusten täyttäminen oli epätasaista. Useat keskeiset lainsäädäntöuudistukset, mukaan lukien oikeuslaitoksen uudistukset, korruption vastaiset toimet ja vaalilainsäädäntö, kohtasivat viivästyksiä kotimaisten poliittisten toimijoiden erimielisyyksien ja maan monimutkaisen institutionaalisen kehyksen vuoksi. Silloin, kun ehdokastaso saavutettiin, vain rajallinen määrä vaadituista prioriteeteista oli täytetty. Samankaltaisia huolia jatkui koko vuoden 2024 ja 2025 ajan. Euroopan integraatioprosessia seuraavat raportit korostivat rajallista edistystä lupauksien täyttämisessä, samalla kun lukuisat toimenpiteet jäävät poliittisten kiistojen jalkoihin eri hallinnon tasojen ja kilpailevien puolueiden intressien vuoksi. Euroopan virkamiehet korostivat toistuvasti, että liittymisen vauhti ei riippu poliittisista julistuksista, vaan konkreettisesta uudistusten hyväksymisestä ja toteuttamisesta. Kuten Euroopan neuvoston puheenjohtaja António Costa korosti Sarajevo-vierailullaan, on maan sisäisten viranomaisten vastuulla päättää, nopeutetaanko ehtojen täyttämistä, joka on välttämätöntä EU-jäsenyyden saavuttamiseksi. Tämän seurauksena optimismi, joka seurasi ehdokastason myöntämistä, alkoi vähitellen muuttua huoliksi siitä, että Bosnia ja Hertsegovina:n eurooppainen polku hidastuu jälleen pitkään jatkuneiden hallintokriisien ja rajallisen poliittisen konsensuksen vuoksi.

113 lupausta

Yksi merkittävimmistä kehityksistä vuonna 2025 oli lopulta Reformisuunnitelman 2023–27 hyväksyminen. Bosnia ja Hertsegovina viimeisteli tämän asiakirjan yli vuosi muiden WB-maiden jälkeen johtuen pitkittyneistä poliittisista erimielisyyksistä kotimaisessa politiikassa. Reformisuunnitelma on muodostunut yhdeksi keskeisistä välineistä, joiden kautta BiH odotetaan osoittavan sitoutumisensa eurooppalaiseen integraatioprosessiin. Asiakirja sisältää 26 uudistusta, 113 uudistustoimenpidettä ja 372 erityistoimenpidettä, jotka jakautuvat neljään politiikan alueeseen: vihreä ja digitaalinen siirtymä, yksityisen sektorin kehittäminen ja liiketoimintaympäristö, ihmistietojen kehittäminen sekä oikeusvaltio ja demokraattinen hallinto. Toteutusaika ulottuu vuoteen 2027, ja siinä on selkeästi määritellyt virstanpylväät ja määräajat, joita seurataan Euroopan komission toimesta. Tärkeää on, että EU:n Kasvuohjelman varojen jakaminen on ehdollinen näiden uudistustoimenpiteiden onnistuneelle suorittamiselle. Bosnia ja Hertsegovina odottaa saavansa noin miljardin euron tuen tämän mekanismin kautta, mutta näiden varojen käyttö edellyttää edistymisen näyttöä, ei pelkkiä poliittisia sitoumuksia. Tähän mennessä, kesäkuuhun 2026 mennessä, BiH ei ole toteuttanut yhtäkään 113 lupauksesta. Uudistusten toteuttamatta jättäminen voi johtaa rahoituksen viivästymiseen tai vähentämiseen, samalla heikentäen maan uskottavuutta liittymisprosessissa ja hidastaen sen etenemistä kohti EU-jäsenyyttä.

Myöhässä

Bosnia ja Hertsegovinan tie kohti Euroopan unionia kuvaa poliittisen kunnianhimon ja käytännön toteutuksen välistä jatkuvaa kuilua. Ehdokastason myöntäminen vuonna 2022 ja liittymiskeskustelujen avaaminen vuonna 2024 olivat historiallisia virstanpylväitä, jotka synnyttivät optimismia sekä kansalaisten että päättäjien keskuudessa. Nämä kehitykset loivat ainutlaatuisen poliittisen momentumin, jota olisi voitu käyttää uudistusten nopeuttamiseen, keskeisten velvoitteiden täyttämiseen ja merkittävän rahoituksen varmistamiseen EU:n Kasvuohjelman kautta. Sen sijaan suuri osa tästä momentumista menetettiin poliittisten erimielisyyksien, institutionaalisen hajanaisuuden ja viivästyneen päätöksenteon vuoksi. Se, että vuoden 2026 puoliväliin mennessä ei ollut toteutettu yhtäkään 113 uudistuksesta, herättää vakavia kysymyksiä maan kyvystä muuttaa muodollinen edistys konkreettisiksi tuloksiksi. Tämä on erityisen huolestuttavaa verrattuna muihin Länsi-Balkanin maihin, erityisesti Albaniaan ja Montenegroon, jotka ovat edistyneet huomattavasti nopeammin liittymisprosesseissaan. Jos nykyiset trendit jatkuvat, BiH:n riski on jäädä yhä kauemmas alueen vertaisistaan ja menettää strategisen mahdollisuuden edistää eurooppalaista integraatiotaan. Maan tulevaisuus Euroopan unionissa on edelleen saavutettavissa, mutta vain, jos poliittiset toimijat osoittavat suurempaa halukkuutta priorisoida uudistukset lyhyen aikavälin poliittisten etujen sijaan. Muuten ehdokastason myötä tullut optimismi saattaa lopulta jäädä Bosnia ja Hertsegovinan pitkän EU-polun toiseksi menetetyksi mahdollisuudeksi.

Aida Topić on kansainvälisten suhteiden ja eurooppalaisten opintojen kandidaatti. Tällä hetkellä hän opiskelee Mariborin yliopistossa ja suorittaa maisterin tutkintoa eurooppalaisessa oikeustieteessä. Samalla hän toimii harjoittelijana Wrocławin yliopiston Euroopan tutkimuksen instituutissa.