Joka viides suuttuu ehdottomasti, jos ruokala vähentää lihaa ja suosii enemmän vihanneksia.

Meidän tulisi syödä paljon vähemmän lihaa ja paljon enemmän vihanneksia terveytemme, ilmaston ja luonnon vuoksi. Siksi keskitytään myös siihen, mitä ruokaloissa ympäri maata tarjoillaan niille sadoille tuhansille tanskalaisille, jotka saavat päivittäin ruokaa työpaikallaan. Ajatus lisääntyvistä vihanneksista ja palkokasveista ei kuitenkaan kohtaa suosiota ja hyväksyntää; itse asiassa suurin osa vastustaa, osoittaa uusi kansallinen tutkimus Kööpenhaminan yliopistosta. ”Vastustus on yllättävän laajalle levinnyt. 40 prosenttia työpaikalla ruokaa saavista olisi ärtyneitä, ja 22 prosenttia jopa vihaisia. Samalla noin puolet uskoo, että heidän vapaus olisi rajoitettu. Monet siis kokevat heti, että: 'Ei helvetti, ei, kukaan ei saa opettaa minulle, mitä minun pitää syödä',” sanoo tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja ja lehtori Kööpenhaminan yliopiston Elintarvike- ja resurssitaloustieteen instituutissa, lehdistötiedotteessa. Samalla on suuria eroja tunteellisissa reaktioissa sukupuolen ja alojen välillä. Ajatus enemmän kasvispainotteisesta lounaasta herättää negatiivisia tunteita huomattavasti useammissa miehissä kuin naisissa. Ja missä työntekijät aloilla, joissa on enemmän manuaalista työtä – kuten maatalous, teollisuus, hotelli/ravintola – ovat emotionaalisesti eniten vastustavia, ovat erityisesti opetuksen, kulttuurin ja taiteen sekä terveys-, sosiaali- ja hoitoalan työntekijät kaikkein myönteisimpiä. Toisaalta 24 prosenttia sanoo, että he olisivat iloisia lisääntyvistä kasveista ruokalan aterioissa. Valmius vihreään siirtymään vaikuttaa ilmastojälkeen Tutkijat ovat yhteistyössä catering- ja ravintolayritys Jespers Torvekøkkenin kanssa tarkastelleet tarkemmin 62 työpaikkaa Hovedstadenin alueella selvittääkseen, mikä on yleinen asenne kussakin työpaikassa ja mitä valmiustaso tarkoittaa lounasruoan ilmastojäljen kannalta. Tulokset osoittavat, että vain 13 prosenttia työpaikoista on valmis tekemään lounaan vihreämmäksi, 42 prosenttia vastustaa, ja lopuilla 45 prosentilla on vaihteleva valmiustaso. ”Näemme myös suuren yhteyden työpaikan valmiustason ja sen välillä, millaista ruokaa syödään lounaalla. Perinteiset tanskalaiset liharuokaiset ruoat ovat erittäin yleisiä vastustavilla työpaikoilla, kun taas muutosvalmiissa organisaatioissa niitä on harvemmassa,” kertoo tutkimuksen toinen kirjoittaja ja lehtori Kööpenhaminan yliopiston Elintarvike- ja resurssitaloustieteen instituutista, Mette Weinreich Hansen. Tämä ero näkyy myös lounasruoan ilmastojäljessä, jossa muutosvalmiilla työpaikoilla on 28 prosenttia pienempi ilmastojälki kuin vastustavilla. Osan vastustuksesta voi olla selkäreaktio Vaikka monet eivät halua tulla opastetuiksi lihankulutuksestaan ja ilmaisevat reagoivansa ärtymyksellä ja vihalla, toiset tutkimustulokset kyseenalaistavat, kuinka syvää tämä vastustus oikeasti on. ”Emme näe selvää merkkiä siitä, että tyytyväisyys ruokalaan olisi alhaisempaa työpaikoilla, jotka tarjoavat kasvispainotteista ruokaa, kuin työpaikoilla, jotka eivät tarjoa – niin kauan kuin ei ole enemmän kuin yksi vegetaristinen päivä viikossa. Näin ollen voisi olla, että osa vastustuksesta on selkäreaktio,” toteaa Thomas Bøker Lund. Tästä syystä tutkijat arvioivat, että ruokalan ruokaa voidaan todennäköisesti ohjata vihreämpään suuntaan monilla työpaikoilla. ”Tarkastelemme parhaillaan, kuinka pitkälle voi mennä ilman, että se aiheuttaa pysyvää tyytymättömyyttä,” sanoo Thomas Bøker Lund. ”Emme myöskään saa unohtaa, että itse ruokakin voi vaikuttaa siihen, kuinka ihmiset, joilla on välitön vastustus, reagoivat käytännössä,” lisää Mette Weinreich Hansen ja jatkaa: ”Jos kasvispainotteiset ruoat tehdään herkullisiksi ja houkutteleviksi, ja kriittinen ruokala-asiakas saa positiivisen kokemuksen, se voi mahdollisesti muuttaa henkilön asennetta. Siksi catering- ja keittiöala näyttelee keskeistä roolia vihreiden toimenpiteiden tekemisessä ruokailussa miellyttäväksi kokemukseksi.” Työnantajat, arvioikaa valmiuttanne Tutkijat tarjoavat työpaikoille työkalun, jonka avulla voidaan mitata, kuinka valmis organisaatio oikeasti on siirtymään vihreämpään suuntaan ruokailussa. Työkalu koostuu lyhyestä kyselylomakkeesta, jonka työntekijät täyttävät, ja sen jälkeen tehtävästä arvioinnista työpaikan valmiustasosta. ”Johtajille, jotka haluavat vähentää yrityksen ilmastokuormitusta, on hyödyllistä saada käsitys siitä, miten työntekijät suhtautuvat vihreään ruokaliikkeeseen. Työkalumme voi arvioida, missä valmiustasolla työntekijät tai eri osastot ovat,” sanoo Thomas Bøker Lund ja lisää: ”Näin voidaan pohtia, kuinka paljon muutosta on järkevää yrittää. Jos esimerkiksi työpaikka tai osasto on vastahakoinen muutokseen, ei ole järkevää äkkiä ottaa käyttöön vegetaristista päivää. Se todennäköisesti aiheuttaisi voimakasta negatiivista reaktiota. Siihen kannattaa edetä hitaasti.” Ohjeet työkalun käyttöön löytyvät raportin 'Kasvispainotteinen ruokala Suomessa – levinneisyys, valmius ja vastustus' luvusta 5, joka on vapaasti saatavilla.