Kalliimpi ruoka odotettavissa? Uusi tutkimus viittaa merkittäviin hinnannousuihin lähitulevaisuudessa

Kun vedenpuute vaikuttaa useisiin maailman tärkeimpiin vehnäalueisiin samanaikaisesti, seuraukset voivat tuntua jopa jääkaappien ja leipähyllyjen äärellä. Myös täällä Suomessa, kun laitamme ostoskoriin leipää, pastaa ja muita vehnäpohjaisia elintarvikkeita. Meidän todennäköisesti täytyy tottua tähän, sillä ihmisen aiheuttamat ilmastonmuutokset vain pahentavat veden puutetta. Uudessa kansainvälisessä tutkimuksessa, joka on julkaistu Earth's Future -lehdessä, tutkijat yhdistivät ilmastotietoja, viljelyalueita ja globaaleja raaka-aineiden hintoja tutkiakseen, miten kuivuus vaikuttaa maailman vehnänmarkkinoihin. Tulokset ovat Aarhusin yliopiston mukaan hälyttäviä: Vakavan vedenpuutteen laajuus voi yksin selittää noin 74 prosenttia maailmanlaajuisen vehnähinnan vuosittaisista vaihteluista vuosina 2000–2021. "Nämä havainnot korostavat ilmastonmuutoksen riskejä maailman ruokaturvalle ja seurauksia siitä, että veden puute lisääntyy maataloudessa," tutkijat kirjoittavat tutkimuksessa. Yksi tutkimuksen kirjoittajista on professori ja instituutin johtaja Jørgen E. Olesen Aarhusin yliopiston Agroekologian instituutista. "Me tiedämme jo, että ilmastonmuutokset vaikuttavat maatalouden tuotantoon. Uutta tässä on, että voimme dokumentoida selkeän yhteyden maailmanlaajuisen laajuisen kuivuuden ja kuluttajien sekä ruokamarkkinoiden kohtaamien hintojen välillä," hän sanoo lehdistötiedotteessa. Tärkeä ravinnonlähde Vehnä viljellään suuremmalla alalla kuin riisi ja maissi, ja se on tärkeä kalorien ja proteiinin lähde, sekä yksi maailman eniten kaupatuista maataloustuotteista. Yksi tutkimuksen keskeisistä tuloksista on, että vehnä erottuu muista veden tarpeessa olevista kasveista. Yhteys vedenpuutteen ja hinnan välillä on nimittäin paljon vahvempi vehnän kohdalla kuin maissin, kun taas riisistä ei löydy yhteyttä. Historialliset tiedot osoittavat, että noin 5 prosenttia maailman vehnäalueista on keskimäärin kärsinyt vakavasta vedenpuutteesta jossain vuodessa. Tämä alue on kuitenkin kasvanut ilmastonmuutoksen myötä, ja erityisesti kuivina vuosina kuten 2000, 2010, 2012 ja 2020 osuus on ylittänyt 15 prosenttia. "Aiemmat tutkimukset ovat viitanneet siihen, että kansainvälisellä kaupalla olisi keskeinen rooli sopeutumisessa ilmastonmuutokseen. Mutta tämän artikkelin esittämä vakavan vedenpuutteen laajuus ja vaikutukset raaka-aineiden hintoihin tarkoittavat, että koko ruokajärjestelmän perusteellinen uudistaminen on tarpeen, jotta se voi jatkaa ruokien toimittamista kohtuuhintaisina tulevina vuosikymmeninä," sanoo tutkimuksen toinen kirjoittaja Petr Havlík, biodiversiteetin ja luonnonvarojen ohjelmajohtaja Kansainvälisessä sovelletun järjestelmäanalyysin instituutissa Itävallassa. Hinnan nousu lämpötilan myötä Tutkijaryhmä käytti ilmastomalleja tutkiakseen, miltä tulevaisuus voisi näyttää. Tutkimus viittaa siihen, että vakava vedenpuute leviää suuremmalle osalle maailman vehnäalueita lämpötilan noustessa. Noin kahden asteen globaalin lämpötilan nousun (vuoteen 1951–1980 verrattuna) myötä malli arvioi keskimääräisen vehnän hinnan noin 273 dollariksi tonnilta, mikäli maatalous ei sopeudu muuttuvaan ilmastoon. Kolmen asteen lämpötilan nousu nostaa hinnan noin 364 dollariin tonnilta, mikä vastaa noin kolminkertaista inflaatiokorjattua maailmanlaajuista vehnän hintaa vuonna 2010. "Vehnä on yksi maailman tärkeimmistä ruoista, ja siksi ilmastoon liittyvät tuotanto-ongelmat voivat nopeasti johtaa globaaleihin seurauksiin. Tutkimus osoittaa, että meidän on nähtävä kuivuus kansainvälisenä ongelmana, ei vain paikallisena tapahtumana," sanoo Jørgen E. Olesen. Tutkijat korostavat, että kuivuus ei yksin määrää vehnän hintaa; energia- ja lannoitehinnat, varastot, kauppapolitiikka ja geopoliittiset konfliktit vaikuttavat myös merkittävästi.