Valtio käyttää 100 miljoonaa estääkseen torjunta-aineiden myrkyt pääsemästä ulos maatalouden käytöstä

Økologisk Nu
Valtio käyttää 100 miljoonaa estääkseen torjunta-aineiden myrkyt pääsemästä ulos maatalouden käytöstä

Alue Midtjylland on aloittanut tiivistää erittäin saastunutta tehdasaluetta, jossa Cheminova valmisti torjunta-aineita vuosina 1953–1962. Työ toteuttaa Arkil A/S ja sen odotetaan valmistuvan lokakuuhun mennessä. Valtion rahoitusosuus hankkeeseen on jopa 100 miljoonaa Tanskan kruunua. Tämän kertoo alueen tiedotteessa. Laajan saastumisen taustalla on erityisesti maatalouden torjunta-aineiden tuotanto. Tehtaalla valmistettiin muun muassa hyönteismyrkky Parathion – tunnettu nimellä Bladan – sekä elohopeaa sisältäviä kyllästysaineita. Molemmat torjunta-aineet ovat jättäneet jälkeensä myrkkyjä, jotka edelleen muodostavat ympäristöriskin yli 60 vuotta tuotannon päättymisen jälkeen. Yksi Tanskan vakavimmista maaperän saastumista Cheminovan vanha tehdasalue pidetään nykyään yhtenä Tanskan kymmenestä vakavimmasta maaperän saastumisesta. Elohopean lisäksi maaperässä on suuria määriä torjunta-ainejäämiä, ja viranomaiset arvioivat, että saastuminen voi levitä ympäröivään vesistöön, ellei sitä pidä hallinnassa. Ratkaisuna tulee olemaan 750 metriä pitkä teräsrakenne, joka painetaan 13–15 metriä syvälle maaperään ja ympäröi saastuneimman osan tehdasalueesta. "Saastumisen kapselointi vanhalla tehdasalueella antaa meille vankan ja turvallisen kontrollin siitä, etteivät kemikaalit leviä ympäristöön. Samalla otamme tärkeän askeleen kohti alueen varsinaista puhdistamista," sanoo aluehallituksen puheenjohtaja Anders G. Christensen (V). Saastuminen kapseloidaan Midtjyllandin alue korostaa, että spunsiseinä ei poista saastumista. Sen tehtävä on vain estää myrkyllisten aineiden jatkoytminen vuotamista ulos. Varsinaista puhdistusta pidetään edelleen kustannuksiltaan useiden miljardien eurojen arvoisena, eikä rahoitusta tähän tehtävään ole vielä löydetty. "Tällä hetkellä tärkeintä on saada aikaan turvallinen ja kestävä saastumisen eristys, samalla kun jatkamme pitkäaikaisen ratkaisun etsimistä. Emme voi odottaa, että ympäristöä suojellaan vasta, kun koko alue on puhdistettu," sanoo aluekehityksen lautakunnan puheenjohtaja Per Møller Jensen (S). Saastuminen Harboøre Tangenilla on yksi merkittävimmistä esimerkeistä siitä ympäristövaikutuksesta, jonka kemiallisten torjunta-aineiden intensiivinen tuotanto on jättänyt Tanskaan. Tehdasalue on yksi kolmesta niin sanotusta sukupolven saastumisesta Harboøre Tangenilla – saastumisesta, jonka laajuus vaatii yli 50 miljoonaa Tanskan kruunua käsittelyyn. Torjunta-aineiden tuotanto jatkuu Vaikka vanha tehdasalue nyt kapseloidaan, torjunta-aineiden tuotanto ei ole historiaa. Cheminova siirtyi vuonna 2015 yhdysvaltalaisen FMC Corporationin omistukseen, joka edelleen valmistaa kasvien suoja-aineita maatalouteen. Yritys markkinoi edelleen torjunta-aineita globaalisti, ja useat aktiiviset aineet, joita myydään Euroopan ulkopuolisilla markkinoilla, eivät ole EU:n hyväksymiä. Keskustelu Euroopassa kiellettyjen torjunta-aineiden viennistä on siksi jatkanut kritiikkiä ympäristöjärjestöiltä ja poliitikoilta.

Alue Midtjylland on aloittanut tiivistää voimakkaasti saastunutta tehdasaluetta, jossa Cheminova valmisti torjunta-aineita vuosina 1953–1962. Työ suoritetaan Arkil A/S:n toimesta ja sen odotetaan valmistuvan lokakuuhun mennessä. Valtion rahoitusohjelma kattaa jopa 100 miljoonaa kruunua.

Se kirjoittaa alue lehdistötiedotteessa.

Laajamittaisen saastumisen taustalla on erityisesti maatalouden torjunta-aineiden tuotanto.

Tehtaalla valmistettiin muun muassa hyönteismyrkky Parathion – tunnettu nimellä Bladan – sekä elohopeaa sisältäviä kyllästysaineita. Molemmat torjunta-aineet ovat jättäneet jälkeensä myrkkyjäämiä, jotka edelleen muodostavat riskin ympäristölle yli 60 vuotta tuotannon päättymisen jälkeen.

Yksi Tanskan vakavimmista maaperän saastumista

Cheminovan vanha tehdasalue pidetään nykyään yhtenä Tanskan kymmenestä vakavimmasta maaperän saastumisesta. Elohopean lisäksi maaperässä on suuria määriä torjunta-ainejäämiä, ja viranomaiset arvioivat, että saastuminen voi levitä ympäröivään vesistöön, ellei sitä pidetä hallinnassa.

Ratkaisuna tulee nyt olemaan 750 metriä pitkä teräsrakenne, joka painetaan 13–15 metriä syvälle maaperään ja ympäröi saastuneimman osan tehdasalueesta.

"Saastumisen kapseloinnilla vanhalla tehdasalueella saamme varman ja turvallisen hallinnan siitä, etteivät kemikaalit leviä ympäristöön. Samalla otamme tärkeän askeleen kohti alueen varsinaista puhdistamista," sanoo aluehallituksen puheenjohtaja Anders G. Christensen (V).

Ongelma kapseloidaan

Alue Midtjylland korostaa, että rakenne ei poista saastumista. Sen tarkoituksena on vain estää myrkyllisten aineiden jatkoyhdisteitä vuotamasta ulos. Varsinaista puhdistusta pidetään edelleen kustannuksiltaan useiden miljardien arvoisena, eikä rahoitusta tähän tehtävään ole vielä löydetty.

"Tällä hetkellä kyse on siitä, että saastuminen saadaan turvallisesti ja kestävästi rajoitettua, samalla kun jatkamme pitkäaikaisen ratkaisun etsimistä. Emme voi odottaa, että ympäristöä suojellaan vasta, kun koko alue on puhdistettu," sanoo aluekehityksen lautakunnan puheenjohtaja Per Møller Jensen (S). 

Saastuminen Harboøre Tangenilla on yksi merkittävimmistä esimerkeistä siitä, millaisia ympäristövaikutuksia kemiallisten torjunta-aineiden intensiivisellä tuotannolla on ollut Tanskassa. Tehdasalue on yksi kolmesta niin kutsutusta sukupolvien saastumisesta Harboøre Tangenilla – saastumisesta, jonka laajuus on niin suuri, että sen käsittely maksaa yli 50 miljoonaa kruunua.

Tuottaa edelleen torjunta-aineita

Vaikka vanha tehdasalue nyt kapseloidaan, torjunta-aineiden tuotanto ei ole historiaa. Cheminova siirtyi vuonna 2015 yhdysvaltalaisen FMC Corporationin omistukseen, joka jatkaa kasvien suoja-aineiden valmistusta maataloudelle.

Yritys markkinoi edelleen torjunta-aineita globaalisti, ja useat aktiiviset aineet, joita myydään Euroopan ulkopuolisilla markkinoilla, eivät ole EU:n hyväksymiä. Keskustelu Euroopassa kiellettyjen torjunta-aineiden viennistä on siksi jatkunut kritiikin kohteena ympäristöjärjestöjen ja poliitikkojen taholta.