Useampi tanskalainen iloitsee siitä, että vihreä kolmivaihe tarjoaa enemmän luontoa ja terveemmän vesiekosysteemin.
Økologisk NuVihreä kolmivaihe tulee aiheuttamaan suuria muutoksia Tanskan maatalousmailla. Sen tavoitteena on samalla turvata suurempia luonnonalueita, suojella juomavettä ja vähentää ilmasto- ja ympäristökuormitusta. Kaikki tämä on korkealla tanskalaisien toivelistalla kolmivaiheen saavutuksina. Uudessa tutkimuksessa on kysytty edustavaa otosta tanskalaisista heidän mielipiteistään ja odotuksistaan vihreää kolmivaihesopimusta kohtaan, ja selvästi käy ilmi, että paljon useammat näkevät sopimuksen myönteisenä kuin kielteisenä. Yhteensä 39 prosenttia odottaa, että sopimus vaikuttaa positiivisesti heidän lähialueeseensa seuraavien viiden vuoden aikana. Vastaavasti vain 14 prosenttia odottaa negatiivista vaikutusta. Loput eivät usko kokevansa vaikutuksia tai ovat vastanneet "en tiedä". Suurin osa mainitsee tärkeimmiksi hyödyiksi lisää villiä luontoa, terveempiä sisävesiä ja parempaa eläinten hyvinvointia. Yhteensä 72 prosenttia pitää myönteisenä muutoksena sitä, että suurempi osa Tanskan maasta muuttuu metsiksi ja luonnoksi. Tasa-arvoisempi sopimus Vihreä kolmivaihesopimus tehtiin poliitikkojen, alan- ja etujärjestöjen välillä vuonna 2024, ja sen tarkoituksena on löytää pitkäaikaisia ratkaisuja maataloussektorin ilmasto- ja luonnonhaasteisiin sekä antaa suosituksia siitä, kuinka Tanskassa parhaiten hallinnoidaan maamme alueita, luontoa ja juomavesivaroja. Kuitenkin tutkimus osoittaa, että kansalaiset eivät tällä hetkellä koe, että heidän etunsa tulisivat yhtä hyvin esiin kuin viranomaisten tai muiden osapuolten. Tämä koskee sekä laajempaa väestöä että maaseudun asukkaita. Sen sijaan yleisesti katsotaan positiiviseksi, että sopimus ottaa mukaan etujärjestöjä – tätä pidetään pääosin asiana, joka tekee sopimuksesta oikeudenmukaisemman, ei vähemmän. "Kolmivaihe on joissain mielessä eräänlainen poliittinen uudistus; emme yleensä tee suuria luonnon-, ympäristö- ja ilmastopolitiikan muutoksia näin tiiviin sidosryhmien osallistamisen kautta. Mutta näyttää siltä, että kansalaiset ottavat tämän lähestymistavan myönteisesti vastaan. Samalla on kuitenkin realistista huomata, että kansalaisilla ei ole ollut yhtä paljon vaikutusvaltaa kuin näillä etujärjestöillä," sanoo Anders Blok, ympäristö- ja ilmastotutkimuksen professori Kööpenhaminan yliopistossa, lehdistötiedotteessa. Osa haluaa osallistua Tutkimus myös osoittaa, että on kiinnostusta osallistua vihreään kolmivaiheeseen. Noin joka neljäs tanskalainen haluaa suurelta osin tai erittäin paljon osallistua kolmivaiheen toimintaan. Samalla vain kuusi prosenttia tietää mahdollisuuksista vaikuttaa kolmivaiheen toteutukseen paikallisesti. Jos halutaan varmistaa tuki kolmivaiheen projekteille, on tärkeää ottaa kansalaisten näkökulmat, toiveet ja huolenaiheet paremmin mukaan vihreään kolmivaiheeseen, toteaa Anders Blok. "Meillä on tutkimuksesta tieto, että kansalaisten osallistaminen paikallisten maisemien uudelleenjärjestelyihin ja luonnon palauttamiseen voi luoda ja varmistaa paikallisen tuen, kanavoida vapaaehtoista sitoutumista ja työtä projekteissa sekä ehkäistä väärinkäsityksiä ja konflikteja, joita voi muuten syntyä projektien toteutuksessa." Tämä on myös tärkeä näkökohta Berith Bjørnholmille, Novo Nordisk -säätiön koulutus- ja sitoutumisjohtajalle, joka rahoittaa Green Mandatea. "Demokraattinen tuki on täysin välttämätöntä vihreän kolmivaiheen toteuttamiseksi. Tämän tuen varmistamiseksi on tarpeen luoda vankka tietopohja päätöksille – sekä kansallisella että paikallisella tasolla. Jotta voimme seurata, saavuttaako tämä tieto myös kansalaisten tietoisuuden, Green Mandaten tarjoamat toistuvat mittaukset ovat tärkeä osa kokonaisuutta, ja seuraamme tuloksia suurella mielenkiinnolla," sanoo Berith Bjørnholm. Green Mandate seuraa tulevina vuosina tiiviisti sopimuksen toteutusta ja pyrkii varmistamaan, että kansalaisten näkökulmat otetaan huomioon, kun kolmivaihe viedään käytäntöön.
Vihreä kolmenvälinen tulee aiheuttamaan suuria muutoksia Tanskan maatalousmailla. Samalla sen tulisi varmistaa suuremmat luonnonalueet, juomaveden suojelu ja pienentää ilmasto- ja ympäristökuormitusta. Kaikki tämä on korkealla tanskalaisien toivelistalla kolmenvälinen-sopimuksen saavutuksina.
Uudessa tutkimuksessa on kysytty edustavaa otosta tanskalaisesta väestöstä heidän mielipiteistään ja odotuksistaan vihreää kolmenvälistä sopimusta kohtaan, ja tästä nousee selvästi esiin, että paljon useammat näkevät sopimuksen myönteisenä kuin kielteisenä.
Kokonaisuudessaan 39 prosenttia odottaa, että sopimus vaikuttaa myönteisesti heidän lähialueeseensa seuraavien viiden vuoden aikana. Vastaavasti vain 14 prosenttia odottaa negatiivista vaikutusta. Loput eivät usko kokevansa vaikutuksia tai ovat vastanneet "en tiedä".
Suurin osa mainitsee tärkeimmiksi saavutuksiksi lisää luontoa, terveempiä sisävesiä ja parempaa eläinten hyvinvointia.
Kokonaisuudessaan 72 prosenttia pitää myönteisenä muutoksena, jos suurempi osa Tanskasta muutetaan metsiksi ja luonnoksi.
Yhdenvertaisempi sopimus
Vihreä kolmenvälinen sopimus tehtiin poliitikkojen, alan- ja etujärjestöjen välillä vuonna 2024, ja sen tarkoituksena on löytää pitkäaikaisia ratkaisuja maataloussektorin ilmasto- ja luonnonhaasteisiin sekä antaa suosituksia siitä, kuinka Suomi parhaiten hallitsee alueitaan, luontoaan ja juomavesivarojaan.
Tutkimus kuitenkin osoittaa, että kansalaiset eivät tällä hetkellä koe, että heidän etunsa tulisivat riittävästi esiin viranomaisten tai osapuolten kanssa tasavertaisesti. Tämä koskee sekä laajaa väestöä että maaseudun asukkaita.
Sen sijaan yleisesti katsotaan positiiviseksi, että sopimus ottaa mukaan etujärjestöjä – tätä pidetään pääosin asiana, joka tekee sopimuksesta oikeudenmukaisemman, ei vähemmän.
"Kolmenvälinen on joissakin mielessä eräänlainen poliittinen uudistus, emme yleensä tee suuria luonnon-, ympäristö- ja ilmastopolitiikan muutoksia aivan näin tiiviisti sidosryhmien kanssa. Mutta näyttää siltä, että kansalaiset ottavat tämän lähestymistavan heti positiivisesti vastaan. Samalla on kuitenkin realistinen näkemys siitä, että kansalaisilla ei ole ollut yhtä paljon vaikutusvaltaa kuin näillä etujärjestöillä," sanoo Anders Blok, ympäristö- ja ilmastotutkimuksen professori Kööpenhaminan yliopistossa, lehdistötiedotteessa.
Osa haluaa osallistua
Tutkimus myös osoittaa, että kiinnostusta osallistua vihreään kolmenväliin on.
Noin joka neljäs tanskalainen haluaa jossain määrin tai erittäin paljon osallistua vihreän kolmenvälin toimintaan. Samalla vain kuusi prosenttia tietää mahdollisuuksista vaikuttaa kolmenvälin toteutukseen paikallisesti.
Jos haluaa varmistaa tukea kolmenvälin projekteille, on tärkeää saada kansalaisten näkökulmat, toiveet ja huolenaiheet mukaan enemmän vihreään kolmenväliin, toteaa Anders Blok.
"Tiedämme tutkimuksesta, että kansalaisten mukaan ottaminen paikallisten maisemien ja luonnon uudelleenjärjestelyihin voi luoda ja varmistaa paikallista tukea, kanavoida vapaaehtoista sitoutumista ja työtä projekteissa sekä ehkäistä väärinkäsityksiä ja konflikteja, joita muuten voisi syntyä projektien toteutuksessa."
Tämä on myös tärkeä näkökohta Berith Bjørnholmille, Novo Nordisk -säätiön koulutus- ja sitoutumisjohtajalle, joka rahoittaa Green Mandate.
"Demokraattinen tuki on täysin välttämätön vihreän kolmenvälin toteuttamiseksi. Tämän tuen varmistamiseksi on tärkeää luoda vankka tietopohja päätöksille – sekä kansallisella että paikallisella tasolla. Jatkuvat mittaukset, joita Green Mandate tarjoaa, ovat tärkeä osa tätä palapeliä, ja seuraamme suurella mielenkiinnolla tuloksia," sanoo Berith Bjørnholm.
Green Mandate seuraa tulevina vuosina tiiviisti sopimuksen toteutusta ja pyrkii varmistamaan, että kansalaisten näkökulmat otetaan mukaan keskusteluun, kun kolmenvälistä viedään käytäntöön.