Uudet torjunta-aineet huolestuttavat ympäristöministeriä
Økologisk NuYli 3 000 tonnia kemiallisia torjunta-aineita myydään vuosittain Tanskassa, ja niitä ruiskutetaan pelloille ja kasveille. Vaikka poliittisesti on päätetty, että torjunta-aineiden kuormitusta tulisi vähentää, kehitys ei tällä hetkellä ole sitä kohti. Tämä käy ilmi uusista EU-laskelmista, kertoo ympäristöministeriö lehdistötiedotteessaan. EU laskee vuosittain kunkin maan kokonaispäästöt torjunta-aineiden osalta maakohtaisten raporttien perusteella myydyistä määristä, ja ne osoittavat, että Suomessa kuormitus on noin samaa tasoa kuin viimeisen 10 vuoden aikana. Siksi ympäristöministeri kutsuu uusia, kunnianhimoisia tavoitteita ja työkaluja, kun seuraavaa torjunta-ainestrategiaa neuvotellaan. "Minua huolestuttaa syvästi, että vuodesta 2022 lähtien meillä on ollut julkisesti asetettu tavoite vähentää kuormitusta, mutta näyttää siltä, että emme onnistu. Kuormitus on pysynyt samalla tasolla 10 vuotta. Vaikka kyseessä ovat hyväksytyt torjunta-aineet, ne rasittavat edelleen ympäristöä ja terveyttä. Siksi aion lähteä kunnianhimoisesti työhön uuden torjunta-ainestrategian parissa, josta odotan innolla neuvotteluja eduskuntapuolien kanssa," sanoo Maria Reumert Gjerding (SF). "Se on kiireellistä" kieltää Tanskalla on myös oma torjunta-ainepäästöindikaattorinsa, jota käytetään vuoteen 2026 ulottuvassa Sprøytemiddelstrategiessa, eikä sitä voi suoraan verrata eurooppalaiseen indikaattoriin – mutta tanskalainen indikaattori osoittaa myös pysähtymisen merkkejä torjunta-ainepäästöissä. Ennen uuden torjunta-ainestrategian neuvotteluita tehdään lopullinen arvio siitä, onko vuoden 2025 tavoitteeseen päästy. "Tämä korostaa myös, kuinka kiireellistä on saada kieltävä päätös ruiskutuksista haavoittuvien pohjavesivarastojemme päälle, joissa juomavesi muodostuu. Olen täydessä neuvottelussa eduskuntapuolien kanssa, ja hallituksen tavoitteena on, että ruiskutuskielto astuu voimaan mahdollisimman pian," sanoo Maria Reumert Gjerding, joka suunnittelee aloittavansa neuvottelut vuoden 2027–2031 torjunta-ainestrategiasta tänä syksynä. Torjunta-ainestrategian tavoitteena on vähentää torjunta-aineiden käyttöä muun muassa vahvistamalla integroidun kasvien suojelun (IPM) aloitteita ja edistämällä vaihtoehtoja, kuten biologisia ratkaisuja ja teknologisia innovaatioita.
Yli 3.000 tonnia kemiallisia torjunta-aineiden vaikuttavia aineita myydään vuosittain Tanskassa, joita ruiskutetaan pelloille ja kasveille. Ja vaikka poliittisesti on päätetty, että torjunta-ainekuormituksen tulisi vähentyä, ei kehitys tällä hetkellä ole sitä kohti.
Se osoittavat uudet EU-laskelmat, kirjoittaa Ympäristöministeriö lehdistötiedotteessa.
EU laskee vuosittain kunkin maan kokonaispestidikuormituksen perustuen maiden ilmoittamiin myytyihin määriin, ja ne osoittavat, että kuormitus täällä on noin samaa tasoa kuin viimeisen 10 vuoden aikana.
Siksi ympäristöministeri kutsuu uusia, kunnianhimoisia tavoitteita ja työkaluja, kun seuraavaa torjunta-ainestrategiaa neuvotellaan.
"Olen syvästi huolestunut siitä, että vuodesta 2022 lähtien meillä on ollut julkilausuttu tavoite vähentää kuormitusta, mutta näyttää siltä, ettemme onnistu. Kuormitus on pysynyt samalla tasolla 10 vuotta. Vaikka kyseessä ovat hyväksytyt torjunta-aineet, ne rasittavat edelleen ympäristöä ja terveyttä. Siksi aion lähteä kunnianhimoisesti työhön uuden torjunta-ainestrategian parissa, josta odotan innolla neuvotteluja eduskuntapuolien kanssa," sanoo Maria Reumert Gjerding (SF).
"Se on kiireellistä" kieltää
Tanskalla on myös oma indikaattorinsa torjunta-ainekuormitukselle, jota käytetään Sprøytemiddelstrategiassa 2022-2026, eikä sitä voi suoraan verrata eurooppalaiseen - mutta tanskalainen indikaattori osoittaa myös pysähtymisen suuntaista kehitystä torjunta-ainekuormituksessa.
Ennen uuden torjunta-aine-strategian neuvotteluja tehdään lopullinen arvio siitä, onko vuoden 2025 tavoitteeseen kuormituksen osalta päästy.
"Tämä korostaa myös, kuinka kiireellistä on saada kieltävä päätös ruiskutuksesta haavoittuvien pohjavesivarastojemme, joissa juomavesi muodostuu, päälle. Olen täydessä neuvottelussa eduskuntapuolien kanssa, ja hallituksen tavoitteena on, että ruiskutuskielto astuu voimaan mahdollisimman pian," sanoo Maria Reumert Gjerding, joka suunnittelee aloittavansa neuvottelut vuoden 2027-2031 torjunta-aine-strategiasta tänä syksynä.
Tavoitteena torjunta-aine-strategiassa on vähentää ruiskutusaineiden käyttöä muun muassa vahvistamalla vuorovaikutteisia kasvien suojelu (IPM) -aloitteita ja edistämällä vaihtoehtoja, kuten biologisia ratkaisuja ja teknologisia ratkaisuja.