Tanskalaiset päivittäistavaraketjut näkevät yhä enemmän positiivisia merkkejä ekologisessa markkinassa

Pitkän jakson jälkeen, jolloin ekologinen markkina oli hieman pysähtynyt, Coop, Netto ja Meny kokevat nyt positiivisia trendejä ekologisessa myynnissä. Tämä oli yksi pääviesteistä, kun koko ekologisen arvoketjun edustajat osallistuivat Ekologisen Maailmanliiton inspiraatiopäivään, joka pidettiin Øllingegaard Meijerissä Skævingessä. Tapahtumassa tarjottiin tiivis ohjelma, johon kuului esityksiä ajankohtaisesta markkinakehityksestä, uusista kuluttajatrendeistä, ekologian merkityksestä biodiversiteetille ja puhtaan juomaveden varmistamiseksi, ja päivän paneelikeskustelussa Coop, Meny ja Netto osoittivat, että ketjut kokevat jälleen myynnin kasvua useissa ekologisen valikoiman kategorioissa useiden vuosien pysähtyneisyyden jälkeen. Mutta kaikki kolme kansallista päivittäistavaraketjua, jotka kaikki ovat sitoutuneet ekologian osaksi strategiaansa, olivat samalla mieltä siitä, että kasvun käynnistäminen ekologisessa markkinassa vaatii määrätietoista ja johdonmukaista ponnistelua, erityisesti nuoren sukupolven houkuttelemiseksi valitsemaan ekologisia tuotteita. Hinnat tulisi saada tasolle, joka mahdollistaa useamman osallistumisen, ekologian tulisi olla näkyvillä kaupoissa, ja argumentit siitä, miksi valita ekologinen, tulisi kertoa uudelleen ja kielellä, joka erityisesti vetoaa nuorimpiin kuluttajiin, jotka eivät automaattisesti navigoi ekologisten tuotteiden perässä, olivat inspiraatiopäivän pääviestejä. Ketjut edelleen viittaavat ekologisten ja tavanomaisten tuotteiden väliseen hintahaarukkaan suurimpana esteenä ekologisen myynnin kasvulle, mutta samalla kolmesta päivittäistavaraketjusta kuuluu yhä positiivisia signaaleja, jotka ovat toteuttaneet erilaisia aloitteita, jotka ovat nostaneet ekologisen myynnin tasoa. Coop myy enemmän ekologista siipikarjaa Thomas Roland, Coop:n vastuullisuusjohtaja, iloitsee erityisesti siitä, että Coop-ketjut Brugsen, 365 Discount, SuperBrugsen ja Kvickly kokevat yhteensä kasvua ekologisten tuotteiden kappalemääräisessä myynnissä. ”Se on erittäin positiivista, koska alamme nähdä, että ekologisten tuotteiden osuus, jotka myydään kassalla, alkaa kasvaa enemmän. Se antaa uutta optimismia ja halua koko organisaatiossa panostaa enemmän, ja tämä on oikeastaan se, minkä kanssa olemme kamppailleet viimeiset kolme-neljä vuotta. On ollut hieman laskusuhdannetta ja epävarmuutta siitä, onko tämä paikka, jossa voimme löytää kasvua. Mutta nyt alamme nähdä, että ekologisen markkinan tilanne on jälleen positiivinen,” sanoi Thomas Roland. Hän ei ole vähiten iloinen siitä, että Coop kokee ensimmäistä kertaa pitkään aikaan kasvua ekologisen siipikarjan myynnissä, ja kiireiset asiakkaat, jotka todennäköisesti aikaisemmin tekivät kaiken ruoan alusta asti itse, ovat alkaneet hakea Coop:n valmiiksi sekoitettuja ekologisia salaatteja hyllyiltä. Thomas Rolandin mukaan Coop:n kokemukset osoittavat, että on tärkeää tarjota asiakkaille ekologisia vaihtoehtoja useisiin arvopositioihin, jotta useammat asiakkaat voivat valita ekologian ilman, että hintaero kasvaa merkittävästi. ”Uusien asiakkaiden houkuttelemiseksi hinta on edelleen se, johon meidän on työskenneltävä. Silloin joudutaan ehkä hieman tinkimään jostain laadusta,” hän totesi. Vahva asema alennusketjuna Tanskan suurin päivittäistavaraketju, Netto, on myös tyytyväinen ketjun ekologiseen myyntiin. Sen kertoi Kristine Marie Thøgersen, Netto:n kaupallinen johtaja. ”Meillä on ekologinen osuus, joka on suurempi kuin koko markkinaosuutemme elintarvikkeissa. Meillä on siis niin sanottu positiivinen ’fair share -aukko’ ekologian osalta. Ja tämä on mielestämme erittäin vahva asema alennusketjuna, koska ekologisuus ei välttämättä heti kuulu alennusmyyntiin,” sanoi Kristine Marie Thøgersen. Hän kertoi, että ketjun vahva ekologinen asema johtuu Nettos mantra:sta, jonka mukaan kaikkien tulisi pystyä hankkimaan ekologisia tuotteita. Hän kokee, että ekologian asema on viime vuosina hieman jäänyt varjoon yleisen ilmastokeskustelun vuoksi, joka on ollut paljon asiakkaiden tietoisuudessa. Ekologian aseman vahvistamiseksi Netto, joka operoi lähes 600 tanskalaisessa myymälässä, on aloittanut yhteistyön Ekologisen Maailmanliiton kanssa. Ketju on myös toteuttanut useita kampanjoita, jotka kertovat uudelleen, miksi asiakkaiden tulisi valita ekologinen, ja Kristine Marie Thøgersenin mukaan tämä on ollut positiivinen vaikutus. ”Kun katsomme lukuja, näemme pienen kasvun ekologisessa,” hän sanoi. Vahvaa kasvua Meny-ketjussa Vertailun vuoksi Meny-ketju kokee vakaata kasvua ekologisessa myynnissä, kertoi Kristine Pilgaard, Meny:n kaupallinen johtaja. ”Uskon, että meillä on paljon hyviä asioita meneillään ekologian osalta, eikä onneksi koemme sitä pysähtymistä, jonka Ekologinen Maailmanliitto mainitsee. Tänä vuonna kasvamme lähes 10 prosenttia ekologisessa, eikä se johdu hinnasta, vaan myös volyymistä, ja olemme siitä todella iloisia ja ylpeitä,” sanoi Kristine Pilgaard päivän paneelikeskustelussa. Hän ei pidä myynnin kasvua erityisesti hinnan vuoksi, vaan se johtuu myös volyymin kasvusta, mikä on hänen mukaansa merkittävä saavutus, ja hän on siitä erittäin tyytyväinen. Hän ei pidä myynnin kasvua erityisenä saavutuksena, vaan se johtuu Meny-ketjun tavoitteellisesta työstä laajemman ekologisten tuotteiden valikoiman rakentamiseksi, erityisesti Aarstiderne-yrityksestä, jonka Dagrofa-konserni otti haltuunsa puolitoista vuotta sitten. ”Se on yksi tärkeimmistä keinoistamme viime vuosina. Aarstiderne aloitti myymäläkohtaisena osana vihannestiskeissämme, mikä antoi suuren sysäyksen ekologiselle, ja nyt kehitämme koko sarjan yksityismerkki-tuotteita muissa kategorioissa kuin hedelmät ja vihannekset Aarstiderne-brändin alla.” Meny toimii mantraansa, että ruoan ei tarvitse vain maistua hyvältä, vaan sen tulisi myös tehdä hyvää. ”Tässä ekologialla on erittäin tärkeä rooli meille,” sanoi Kristine Pilgaard, joka kertoo, että yksi seuraavista Aarstiderne-tuotteista tulee olemaan ekologinen ruisleipä, joka on valmis tarttumaan leipäkategoriaan, jossa ekologinen on aina ollut vaikeaa, ja jossa asiakkaiden on usein mentävä pakastinpuolelle löytääkseen Ø-merkityn leivän. Ei ole yksinkertaista vastausta Thomas Rolandin mukaan on tärkeää, että ketjut jatkavat ekologian tarinan uudelleen kertomista. Mutta se tulisi tehdä kielellä, jonka nuoret sukupolvet ymmärtävät. ”Olemme huolissamme siitä, että nuori kuluttajaryhmä, joka nyt muodostuu tulevaisuuden perheiksi, ei automaattisesti siirry ekologiseen. Tapahtui muutos, joten meidän on uudelleen kerrottava ekologian tarina, mutta meidän on löydettävä, mikä on relevantti kieli, joka resonoi uuden sukupolven kanssa. He ovat ehkä kasvaneet ekologian kanssa, ja kun heillä on omia lapsia, voisi odottaa, että he ostaisivat ekologisia tuotteita automaattisesti, mutta tämä automaattisuus ei ole vielä olemassa,” sanoi Thomas Roland. Coop voi mitata kuluttajaryhmiä, jotka eivät usko, että maatalous on osa ratkaisua, jota he etsivät. ”He etsivät nopeita ratkaisuja erittäin suurille ja monimutkaisille ongelmille. Mutta yksinkertaista vastausta monimutkaiseen ongelmaan ei ole, koska muuten se olisi jo ratkaistu, joten valitettavasti en voi oikeastaan sanoa, mitä meidän tulisi tehdä, mutta voin vain sanoa, että nuori kuluttajasukupolvi on tulossa, ja heidät on uudelleen vakuutettava.” Ketjujen on mentävä paljon aktiivisemmin esiin Rasmus Prehn, Ekologisen Maailmanliiton toimitusjohtaja, kiittää ketjuja heidän työstään ekologian edistämisessä, mutta hän samalla kaipaa entistä aktiivisempaa lähestymistapaa. ”Ei ole epäilystäkään siitä, että tarvitsemme supermarketteja ja ketjuja, jotka tulevat paljon enemmän esiin,” hän sanoo Ekologiselle Nuorelle. Hän kaipaa ketjustrategioita, joissa ekologiset tavoitteet tulevat vielä selkeämmin esiin. ”Tarvitaan, että ketjut astuvat esiin ja tulevat paljon enemmän näkyville. He voivat tehdä tämän korostamalla ekologisia tavoitteitaan paljon enemmän strategioissaan, jotta myös ketjujen ylimmällä tasolla sitoudutaan työskentelemään enemmän ekologian hyväksi.”