Lisää tonnia glyfosaattia on kadonnut: »On erittäin suuria määriä torjunta-aineita, joista viranomaiset eivät hallitse«
Økologisk Nu"Täysin sekava", "toivottomasti" ja "vuosikymmenten laiminlyönti". Näitä kommentteja ovat antaneet valtiontalouden tarkastajat Mette Abildgaard (K) ja Lars Chr. Lilleholt (V) liittyen ympäristöministeriön puutteelliseen torjunta-aineiden valvontaan useiden vuosien ajan. Kommentit esitettiin lehdistötilaisuudessa, jossa esiteltiin Valtiontalouden tarkastuksen uusi raportti viranomaisten valvonnasta torjunta-aineiden osalta. Eikä siitä ollut paljon positiivista kerrottavaa alueen korkeimmalle viranomaiselle. Valtiontalouden tarkastajat kutsuvat ministeriön valvontaa "äärimmäisen huolestuttavaksi" ja "täysin riittämättömäksi" ja kirjoittavat huomautuksessaan: "Raportti antaa vaikutelman valvonnasta, joka ei toimi lainkaan. On erittäin suuria määriä torjunta-aineita, joita viranomaiset eivät hallitse, ja valvonta perustuu lähes yksinomaan yritysten itse ilmoittamiin tietoihin. Tämä täysin riittämätön valvonta voi johtaa siihen, että juomavedessämme ja elintarvikkeissamme on aivan liikaa torjunta-aineita. Valtiontalouden tarkastajat pitävät tätä erittäin huolestuttavana." Valtiontalouden tarkastuksen kritiikkaskaala vaihtelee 1-5, jossa 5 on korkein – ja harvoin käytetty – ja tässä tapauksessa kritiikki saavuttaa toiseksi korkeimman tason, joka tunnetaan terävänä kritiikkinä. 7800 tonnia glyfosaattia on kadonnut Esimerkki raportissa koskee glyfosaattia, joka muodostaa noin 40 prosenttia kaikesta torjunta-aineiden myynnistä Tanskassa. Vuodesta 2011 lähtien on ostettu 7800 tonnia glyfosaattia, jota ei ole ilmoitettu ympäristöviranomaisille kulutuksena. Se vastaa lähes puolet koko hankinnasta kyseisenä ajanjaksona. Ympäristöviranomainen ei kuitenkaan ole tutkinut, mihin nämä 7800 tonnia ovat menneet, ja vuodesta 2018 lähtien viranomainen on valtiontalouden tarkastajien mukaan tiennyt, että kaikki torjunta-aineiden kulutus ei tule ilmoitetuksi. "Se vaikuttaa täysin toivottomalta", sanoi Mette Abildgaard lehdistötilaisuudessa TV 2:n mukaan. Raportti osoittaa myös useita seikkoja, jotka vaikeuttavat valvontaa paljastamasta lakien rikkomuksia: yritykset voivat itse poistaa tai korjata ilmoituksiaan torjunta-aineiden käytöstä tai jättää tietoja pois, eikä Ympäristöviranomainen tarkista niitä. Viranomainen ei siis tiedä, ovatko tiedot oikeita. "Se on aivan sekavaa", sanoi Mette Abildgaard lehdistötilaisuudessa, kun taas Lars Chr. Lilleholt kutsui sitä "vuosikymmenten laiminlyönniksi" ja lisäsi: "Siksi otamme sen erittäin vakavasti." Helposti poissuljettavissa valvonnasta Valvontakäynneillä viranomainen on lähes yksinomaan käyttänyt yritysten omia ruiskutusmuistioita. Seurauksena on, kuten valtiontalouden tarkastajat kuvaavat, että valvoja, joka löytää paikalta puolityhjän säiliön laittomasta torjunta-aineesta, ei voi todistaa laitonta käyttöä, jos aine ei ole kirjattu muistiin. Vuodesta 2022 vuoteen 2025 Ympäristöviranomainen on etsinyt vain neljää erilaista laitonta torjunta-ainetta valvontakokeissaan, vaikka kymmenien aineiden kieltämisestä on olemassa kieltoja. Yritykset, jotka ovat ilmoittaneet, etteivät käytä lainkaan torjunta-aineita, ovat täysin vapautettu valvonnasta. Näin Ympäristöviranomainen ei ole varmistanut, että kaikilla yrityksillä on ollut mahdollisuus tulla valvonnan kohteeksi. Vuoteen 2025 asti Ympäristöviranomainen oli jättänyt valvomatta yritysten itse ilmoittamia rikkomuksia, mikä oli kemikaalilain vastaista. Valtiontalouden tarkastajat kritisoivat, että viranomainen on useissa tapauksissa toiminut lainvastaisesti, ja pitävät huolestuttavana sitä, ettei viranomainen ole ollut riittävän tietoinen siitä lainsäädännöstä, jonka mukaan sen tulee toimia. Yhä enemmän torjunta-ainehavaintoja Ympäristöviranomainen ei myöskään valitse yrityksiä valvontaan riskinarvioinnin perusteella, vaikka EU:n valvontasäädös sitä vaatii, ja vaikka viranomaisilla on omat tiedot laitonta kulutuksesta. Lopuksi käy ilmi, että Ympäristövirasto, joka suorittaa valvontaa Ympäristöviraston puolesta, on useaan otteeseen vuodesta 2020 ehdottanut valvontaa, jossa yritysten ostot, kulutus ja varastot tarkistetaan ristikkäin. Ympäristövirasto ei ole ottanut näitä ehdotuksia huomioon. "Ympäristöministeriön täysin riittämättömän valvonnan seurauksena laittomat torjunta-aineet tai liian suuret määrät hyväksyttyjä torjunta-aineita voivat vuotaa pohjaveteen tai jäädä elintarvikkeisiin vahingoittamaan ympäristöä ja terveyttä", kirjoittavat valtiontalouden tarkastajat. Kritiikki osuu aikaan, jolloin torjunta-aineiden löydöt juomavedestä ovat menossa väärään suuntaan. Valtiontalouden tarkastajien mukaan torjunta-aineiden pitoisuus tanskalaisten juomavesikaivojen vedessä on ollut kasvussa vuodesta 2018 lähtien, ja vuonna 2025 torjunta-ainejäämiä löytyi yli puolesta kaivoista. Yhä useammissa paikoissa vesihuoltolaitokset laimentavat pohjavettä torjunta-ainejäämillä ennen kuin sitä voidaan toimittaa juomavetenä. On kuitenkin mainittava, että nyt on myös alettu etsiä useampia torjunta-aineita kuin aiemmin. Ympäristöministeri Maria Reumert Gjerding (SF) sanoo lehdistötiedotteessa, että hän ottaa kritiikin erittäin vakavasti: "Kun valvonta pettää, on riski, että laiton tai väärä käyttö torjunta-aineista jää huomaamatta, mikä voi vaikuttaa ympäristöön ja ihmisten terveyteen. Siksi seuraavan torjunta-ainestrategian on oltava kunnianhimoinen ja perustuttava Valtiontalouden tarkastuksen kritiikkiin. On erittäin tärkeää, että viranomaisten valvonta on tehokas keino estää laittomien torjunta-aineiden käyttö, että hyväksytyt aineet käytetään sääntöjen mukaisesti ja että käyttö ilmoitetaan oikein."
"Täysin sekopäinen", "toivottoman" ja "kymmenien vuosien laiminlyönti".
Näitä ovat osia kommenteista, joita valtion tilintarkastajat Mette Abildgaard (K) ja Lars Chr. Lilleholt (V) liittävät ympäristöministeriön puutteelliseen valvontaan torjunta-aineiden osalta useiden vuosien ajan.
Kommentit esitettiin lehdistötilaisuudessa, jossa Valtiontilintarkastuksen uusi raportti viranomaisten valvonnasta torjunta-aineiden osalta esiteltiin.
Ja ei ollut paljon positiivista, mitä korkeimmalle vastuulliselle viranomaiselle alalla olisi ollut tarjota.
Valtion tilintarkastajat kutsuvat ministeriön valvontaa "vahvasti huolestuttavaksi" ja "täysin riittämättömäksi" ja kirjoittavat huomautuksessaan:
"Raportti antaa vaikutelman valvonnasta, joka ei toimi lainkaan. On erittäin suuria määriä torjunta-aineita, joita viranomaisilla ei ole hallinnassaan, ja valvonta perustuu lähes yksinomaan yritysten itse ilmoittamiin tietoihin. Tämä täysin riittämätön valvonta voi johtaa siihen, että juomavedessämme ja elintarvikkeissamme on aivan liian paljon torjunta-aineita. Valtion tilintarkastajat pitävät tätä erittäin huolestuttavana."
Valtiontilintarkastuksen arviointiasteikko vaihtelee 1-5, jossa 5 on korkein – ja muuten harvoin käytetty – ja tässä tapauksessa kritiikki saavuttaa toiseksi korkeimman tason, jota kutsutaan teräväksi kritiikiksi.
7 800 tonnia glyphosatia on kadonnut
Esimerkki raportissa koskee glyphosatia, joka muodostaa noin 40 prosenttia kaikesta torjunta-aineiden myynnistä Tanskassa. Vuodesta 2011 on ostettu 7 800 tonnia glyphosatia, joka ei ole raportoitu ympäristöviranomaisille kulutuksena. Se vastaa lähes puolet koko hankinnasta kyseisenä ajanjaksona. Ympäristövirasto ei kuitenkaan ole tutkinut, mihin nämä 7 800 tonnia ovat kadonneet, ja vuodesta 2018 lähtien virasto on valtion tilintarkastajien mukaan tiennyt, että kaikki torjunta-aineiden kulutus ei raportoida.
"Se vaikuttaa täysin toivottomalta," sanoi Mette Abildgaard lehdistötilaisuudessa TV 2:n mukaan.
Raportti viittaa myös useisiin seikkoihin, jotka yhdessä vaikeuttavat valvontaa paljastamasta lakirikkomuksia: Yritykset voivat itse poistaa tai korjata ilmoituksia torjunta-aineiden käytöstä tai jättää tietoja pois, eikä Ympäristövirasto tarkista niitä. Virasto ei siis tiedä, ovatko tiedot oikeita.
"Se on aivan sekopäistä," sanoi Mette Abildgaard lehdistötilaisuudessa, kun taas Lars Chr. Lilleholt kutsui sitä "kymmenien vuosien laiminlyönniksi" ja lisäsi:
"Siksi otamme sen erittäin vakavasti."
Voi helposti jättää valvonnan ulkopuolelle
Valvontakäynneillä virasto on lähes yksinomaan perustanut arviointinsa yritysten omiin ruiskutusmuistioihin. Seurauksena on, kuten valtion tilintarkastajat kuvaavat, että valvoja, joka löytää paikan päältä puolityhjän säiliön laittomasta torjunta-aineesta, ei voi todistaa laitonta käyttöä, jos aine ei ole kirjattu muistiin.
Vuodesta 2022-2025 lähtien Ympäristövirasto on etsinyt vain neljää erilaista laitonta torjunta-ainetta valvontakokeissaan, vaikka kymmenien aineiden kieltämisestä on olemassa kieltoja.
Yritykset, jotka ovat ilmoittaneet, etteivät käytä lainkaan torjunta-aineita, ovat olleet täysin valvonnan ulkopuolella. Näin ollen Ympäristövirasto ei ole varmistanut, että kaikilla yrityksillä on ollut mahdollisuus tulla valvonnan kohteeksi.
Vuoden 2025 kevääseen asti Ympäristövirasto oli jättänyt valvomatta rikkomuksia, jotka yritykset olivat itse ilmoittaneet. Se oli kemikaalilain vastaista. Valtion tilintarkastajat kritisoivat, että virasto on useissa tapauksissa toiminut lainvastaisesti, ja kutsuvat sitä huolestuttavaksi, että virasto ei ole ollut riittävän tietoinen siitä lainsäädännöstä, jonka mukaan sen tulee toimia.
Yhä useampia torjunta-ainehavaintoja
Ympäristövirasto ei myöskään valitse yrityksiä valvontaan riskiarvion perusteella, vaikka EU:n valvontasäädös sitä vaatii, ja vaikka virasto omistaa tietoja yritysten laittomasta käytöstä.
Lopuksi käy ilmi, että Ympäristövirasto, joka suorittaa valvontaa ympäristöministeriön puolesta, on useaan otteeseen vuodesta 2020 ehdottanut valvontaa, jossa yritysten ostot, kulutus ja varastot tarkistetaan ristikkäin. Ympäristövirasto ei ole ottanut näihin ehdotuksiin kantaa.
"Ympäristöministeriön täysin riittämätön valvonta johtaa siihen, että laittomat torjunta-aineet tai liian suuret määrät hyväksyttyjä torjunta-aineita voivat vuotaa pohjavesiin tai jäädä elintarvikkeisiin vahingoittamaan ympäristöä ja terveyttä," kirjoittavat valtion tilintarkastajat.
Kritiikki osuu aikaan, jolloin torjunta-ainehavaintojen määrä juomavedessä on kasvanut. Valtion tilintarkastajien huomautuksen mukaan torjunta-aineiden pitoisuus tanskalaisten juomavesikaivojen vedessä on ollut kasvussa vuodesta 2018 lähtien, ja vuonna 2025 torjunta-ainejäämiä löytyi yli puolesta kaivoista. Yhä useammissa paikoissa vesihuoltolaitokset laimentavat pohjavettä torjunta-ainejäämillä ennen kuin sitä voidaan käyttää juomavetenä.
On kuitenkin mainittava, että myös on alettu etsiä useampia torjunta-aineita kuin aiemmin.
Ympäristöministeri Maria Reumert Gjerding (SF) sanoo lehdistötiedotteessa, että hän ottaa kritiikin erittäin vakavasti:
"Kun valvonta pettää, on riski, että laiton tai väärä käyttö torjunta-aineiden osalta jää huomaamatta, ja siitä voi seurata haittaa ympäristölle ja ihmisten terveydelle. Siksi seuraavan torjunta-ainestrategian tulee olla kunnianhimoinen ja vastata Valtiontilintarkastuksen kritiikkiin. On erittäin tärkeää, että viranomaisten valvonta on tehokas keino estää laittomien torjunta-aineiden käyttö, että hyväksytyt aineet käytetään sääntöjen mukaisesti, ja että käyttö raportoidaan oikein."