Neuvonantaja korostaa sekä mahdollisuuksia että riskejä uudessa 3 §:n tukimuodossa
Økologisk NuVuoden 2027 alkaen mukaan otetaan lisää alueita pysyvän laajentamisen järjestelmään. Uutena mahdollisuutena on hakea tukea alueille, jotka on suojattu luonnonsuojelulain §3:n mukaisesti. Edellytyksenä on kuitenkin, että §3-alue sijaitsee kosteikkoaluepotentiaalin omaavalla alueella. Ekologian neuvontapalvelu Danmarkin suunnittelija Helle Ansine Jensen ei kuitenkaan neuvo hakeutumista vastaan. Hän kuitenkin huomauttaa, että maatilat ja maanomistajat, jotka saavat tukea §3-alueille, luopuvat samalla mahdollisuudesta vastustaa myöhemmin kosteikon toteutusta. Tämä johtuu siitä, että sitoumuksen allekirjoittaminen tarkoittaa kiinteistörekisteriin merkittyä sopimusta, jossa todetaan, että alueen tulee voida sisältyä kosteikkoprojektiin. Alue ei myöskään saa lisäkorvausta, jos se myöhemmin sisältyy projektiin. Ei mahdollisuutta vastustaa "Jos kyseessä on alue, jota ei laidunneta, tai käytettävissä on useita laidunalueita, pysyvän laajentamisen hakeminen voi olla hyvä vaihtoehto. On kuitenkin huomattava, että osa kosteikkohankkeeseen kuuluvasta alueesta ei ehkä enää sovellu laidunnukseen. Ja jos alueesta tulee projekti alueella, on luopunut mahdollisuudesta vastustaa tai tehdä vastalauseita," hän korostaa. Hän arvioi, että kosteikon perustamisen korvaussumma vastaa yleensä pysyvän laajentamisen tukea. Jos aluetta ei muuten käytetä laidunnukseen, voi olla hyvä idea hakea rahoitusta. §3-alueiden tuki kosteikkopotentiaalilla on 35 500 euroa hehtaarilta. Luonnonalueiden ja vesistöjen hallintoviraston mukaan tavoitteena on muun muassa varmistaa, että §3-alueiden tuleva kosteikon perustaminen voi sisältyä kokonaisarvioon typpikuormasta. Tämä koskee alueita, joilla voi olla kosteikko- tai matalampuusto-projekti, mutta joka ei ole vielä toteutunut. Helle Ansine Jensen huomauttaa myös, että maanviljelijät voivat itse arvioida, onko heidän §3-alueillaan potentiaalia, tarkistamalla Luonnonalueiden ja vesistöjen hallintoviraston IMK-karttaa ja valitsemalla kerrokset, jotka näyttävät kosteikko-potentiaalin. Kaikki maatalousalueet voivat tulla huomioiduksi Laajennus ei pysähdy §3-alueisiin. Vuodesta 2027 lähtien voidaan hakea pysyvää laajentamista kaikkiin maatalousalueisiin. Jos yhteishakemus koskee suurempaa aluetta kuin taloudellinen raja, prioriteettina ovat rannikkovesien valuma-alueet, joissa on typenpoistotarve, ja hiilidioksidipitoiset matalampuusto-alueet. Vuodelle 2027 on varattu 439 miljoonaa kruunua järjestelmälle. Muutokset johtuvat suhteellisen vähäisestä kiinnostuksesta järjestelmää kohtaan vuonna 2026. Tällöin noin 140 hakijaa haki sitoumusta pysyvän laajentamisen mahdollistamiseksi 820 hehtaarille, mikä vastaa noin 45 miljoonaa kruunua. Laajennuksen myötä, mukaan lukien §3-alueet, viranomaiset toivovat saavan enemmän maanviljelijöitä käyttämään järjestelmää, jonka tavoitteena on vähentää ilmasto- ja typpikuormitusta sekä edistää biodiversiteettiä.
Lisää alueita sisältyy järjestelmään 'pysyvä laajentaminen' vuodesta 2027 lähtien.
Uutena mahdollisuutena on nyt hakea tukea alueille, jotka on suojattu luonnonsuojelulain §3:n mukaan.
Se edellyttää kuitenkin, että §3-alue sijaitsee kosteikkoaluepotentiaalin alueella.
Ekologineuvonta Tanskassa suunnittelija Helle Ansine Jensen ei kuitenkaan neuvoa olla hakematta tukea.
Hän kuitenkin huomauttaa, että maanviljelijät ja maanomistajat, jotka saavat tukea §3-alueille, luopuvat samalla mahdollisuudesta myöhemmin vastustaa kosteikon rakentamista. Tämä johtuu siitä, että sitoumuksen yhteydessä allekirjoitetaan kiinteistörekisteriin merkintä, joka kuvaa, että alueen tulee voida sisältyä kosteikkoprojektiin. Alue ei myöskään saa lisäkorvausta, jos se myöhemmin sisältyy projektiin.
Ei mahdollisuutta vastustaa
”Jos kyseessä on alue, jota ei laidunneta, tai käytettävissä on useita laidunalueita, voi olla hyvä mahdollisuus hakea pysyvää laajentamista. Täytyy vain olla tietoinen siitä, että osia kosteikkohankkeessa ei ehkä enää sovellu laidunnukseen. Ja jos hanke toteutuu alueella, on luopunut mahdollisuudesta vastustaa tai tehdä vastalauseita,” hän huomauttaa.
Hän arvioi, että kosteikon rakentamisen korvausmäärä vastaa yleensä pysyvän laajentamisen tukea. Jos alue ei muuten käytetä laidunnukseen, voi olla hyvä idea hakea rahoitusta.
§3-alueiden tuki kosteikkopotentiaalilla on 35 500 kruunua hehtaarilta.
Hallinnon ympäristö- ja vesistöalueiden uudelleenjärjestelyistä ja vesistöistä vastaava virasto toteaa, että tavoitteena on mm. varmistaa, että §3-alueiden tuleva kosteikon rakentamisen vaikutus typpi- ja fosforipäästöihin voidaan sisällyttää kokonaisarvioon typpikuormasta. Tämä koskee alueita, joilla voi olla kosteikko- tai matalan maa-alueen projekti, mutta joka ei ole vielä toteutunut.
Helle Ansine Jensen muistuttaa myös, että maanviljelijät voivat itse arvioida, onko heidän §3-alueillaan potentiaalia, tarkistamalla Hallinnon ympäristö- ja vesistöalueiden IMK-kartan ja valitsemalla kerrokset, jotka näyttävät kosteikkoaluepotentiaalin.
Kaikki maatalousalueet voivat tulla huomioiduksi
Laajennus ei pysähdy §3-alueisiin. Vuodesta 2027 lähtien voidaan hakea pysyvää laajentamista kaikkiin maatalousalueisiin.
Jos haetaan yhteensä suurempaa tukea kuin taloudellinen rajaus sallii, prioriteettina ovat rannikkovesien valuma-alueet, joissa on typpipäästöjen vähentämistarve ja hiilidioksidipitoiset matalan maa-alueen maat.
Vuodelle 2027 on varattu 439 miljoonaa kruunua järjestelmälle.
Muutokset johtuvat suhteellisen vähäisestä kiinnostuksesta järjestelmää kohtaan vuonna 2026. Tuolloin noin 140 hakijaa haki sitoumusta pysyvään laajentamiseen 820 hehtaarilla, mikä vastaa noin 45 miljoonaa kruunua.
Laajennuksella, joka sisältää muun muassa §3-alueet, viranomaiset toivovat saavan enemmän maanviljelijöitä käyttämään järjestelmää, jonka tavoitteena on vähentää ilmasto- ja typpikuormitusta sekä edistää biodiversiteettiä.